Isotädit ja Sissi

Pentujengin lähdettyä ovat isotädit alkaneet kasvattaa Sissiä.Sylvi-täti käyttää tiukempia otteita sukulaistytön kasvattamiseen: kaikki on kiellettyä, mikä koskee Sylviä.Kiiran otteet ovat lempeämmät, Kiira selvästi nauttii

pennun läheisyydestä, kunhan vain se ei tutki terävillä hampailla Kiiran jalkoja tai partaa.Roppa on löytänyt Sissistä mukavan leikkikaverin, yhdessä voidaan juosta ympäriinsä ja välillä Sissi pujahtaa karkuun tuolin alle.
Lopuksi emo voi kouluttaa tytärtään palaamaan "ruotuun"kaatamalla se selälle.
Ylemmässä kuvassa Kiira nautti Sissin läheisyydestä, hetken päästä Sissi oli nukahtanut Kiiran viereen.

4.9.10-29.10.10=8viikkoa

Niinpä niin, kahdeksan viikkoa sitten olivat tunnelmat kovin toisenlaiset.Iloa ja helpotusta, Roppa oli synnyttänyt seitsämän suloista pentua aamunyön myrskyisinä tunteina.Helpotusta, kun kaikki meni hyvin.
Hämmennystä ja hieman huolta, mitäs nyt?Osaako kasvattaja hoitaa  ja miten Roppa, tuore äiti-koira..
Nyt,  kahdeksan viikon kuluttua hieman hymyilyttää se huoli.
Roppa hoiti upeasti pentueen ja kasvattajakin selvisi.Yksin ei tarvinnut kulkea, neuvoja ja apua sai muilta kasvattajilta ja länderi-ystäviltä.Pennuille löytyi upeat kodit ja perheet.
Monta upeaa kokemusta on takana,  tänään viimeinen osa tähän tarinan alkuosaan:Wilma ja Rafael pääsivät omiin koteihinsa.Sissi jäi meidän iloksi, onneksi..Eihän koti ole mitään ilman länderipennun tuoksua (ja teräviä hampaita,pieniä lammikoita...)
Lämmin kiitos Teille kaikille! Anun äidille erityiskiitos todella mieleisistä sukista, ovat todella tarpeen! Niitä Sissi ei saa syödä!

Onneksi Rafael, Wilma ja Sissi ehtivät vielä viimeistellä puutarhatyöt.
Rafaelia kovasti kutitti uusi panta "Tarvitaanko tämmöisiä?"
Jassun hellä ote pienestä suuresta miehestä
Anun sylissä on turvallista lähteä maailmalle.

Lähtöä ja tuloa

On se kumma juttu, että sama asia voi olla toiselle aivan päinvastaista.
Tänä viikonloppuna  osa pennuista pääsi omiin koteihinsaPennun alkutaival on edennyt vaiheeseen, jolloin emon hellää hoivaa ei enää tarvita.On aika kasvattajan jäähyväisten.Haikealta tuntuu, mutta toisaalta olen todella iloinen siitä, että pennuilla on todella huolehtivat ja lämpöiset kodit.
Ninni lähti Katin ja Teron kotiin Lauttasaareen,Ruffe Takalan perheen kotiin Tuusulan.Siellä on Mimosa koirakaverina.Otto pääsi Elsien ja Heikin luo Lintuvaaraan .Tänään lähti Muru Nisosille Runoilijanpolulle Helsinkiin.Perjantaina lähtevät Wilma ja Rafael omiin koteihinsa.

Kasvattajan ja kennelpoikaharjoittelijan mielet ovat haikeat.Mutta ero ei ole lopullinen, tulemme varmasti tapaamaan näitä ihania pikku-ländereitä vielä toivottavasti monta kertaa ja saamme  ihania pikku-pusuja, joka auttaa jaksamaan.

Lokakuun loppua

Pennut lähestyvät 7 viikon ikää ja ulkoilu on jokapäiväistä iloa ja välillä aika hikistä hommaa kasvattajalle.Osa pennuista kun haluaa nähdä ( ja myös maistaa )kaiken.Aitaus alkaa olla niin tuttua että siellä ei viihdytä kuin hetki. Rauhallinen kävelylenkki takapihalle on juoksua seitsämän viipertäjän perässä, varsinkin kun pari pentua on kiinnostunut kaikesta mikä kasvattajan mielestä on hieman kyseenalaista pienen pennun elämään...
Kuvissa Otto,Wilma,Sissi+Otto+Ruffe+Muru, Ninni aamuauringossa

Kuvia 6viikkosten elämästä

                                 

Mitenköhän tämän saisi auki?... ajattelee Aamu

Roppa ja Blondit

Täytyyhän se tyyny olla. Tuumi Torsti.

Mitenköhän tämän saisi siirrettyä? Miettii Armi.

 

                                      Nyt on kaikki Pionit kaadettu!! Mitäs sitten?? Miettii Rafael.

Se pelätty lääkärintarkastus....

Tänään oli pentujen ensimmäinen automatka, ja mielipiteita riiti, ainakin tytöillä.
Lääkäriosio meni sitten hiljaisemmin,varsinkin pojat esiintyivät miehekkäästi.
Kaikilla oli terveet silmät, uroksilla löytyivät sukukalleudet.

Tuskan hiki alkoi laskeutua kasvattajan ja kepo-harjoittelijan otsilta sitä mukaa, kun tarkastettujen pentujen ryhmä lisääntyi!Hienoa!Huomena on sitten toinen tarkka katselmus, kun Annu pääsee syynäämään turkeja.Ehkä ei nypittävää löydy .
Kuva eilisenillan ulkoilusta, pojat ja Sissi puutöissä, Aamu halajaa jo maailmalle!

Lokakuun illansuuta

Aikamoisia hortonomeja,sirkuskoiria.....sitten uni maittaa...nyt jo koko yö putkeen-jeee!

Pionit saavat kyytiä,haravointia ei enää tarvita!

Pienen koiran elämää syksyn viimassa

Pennut ovat oppineet todella paljon uusia, ihmeellisiä asioita ympäröivästä maailmasta.
Eteinen on tosi mielenkiintoinen paikka, varsinkin kengät.Jos vain se ovi jäisi auki useammin...
Pentuhuone on ihan tylsä paikka, siellä käydään vain nukkumassa. Keittiö , varsinkin tyhjät limskapullot, lattiaharja, matto, isotätien ruoka, ihania asioita.Ulkona kukkapenkit, puiden lehdet.......
Ulkona käydään usein, piipahdetaan, mutta aina tehdään ne tärkeät asiat.
Pennut saivat sunnuntaina tunnistusmerkinnät vasemmalle puolelle kaulaa ja homma hoitui tosi näppärästi keittiön pöydän vieressä.Tänään tulivat rekisteripaperit, nyt on ohjelmassa perjantaina eläinlääkärin tarkastus ja silmäpeilaus.
Sitten vielä pentutestaus tiistaina ja pennut ovatkin valmiita lähtemään suureen, ihanaan maailmaan.
Haikealta tuntuu, mutta toisaalta hyvin luottavaisin mielin ne voivat lähteä uusiin koteihin.Niitä tullaan hoitamaan hyvin ja niistä tullaan pitämään hyvää huolta.

Muutama kuva maailmanvalloituksesta

Perjantaimietteitä

Aika hurahtaa, ja pennut kasvavat ja kehittyvät ,ihan silmissä.

Suloisia , mutta niiiiin kovia touhuamaan ja säheltämään ....kuvat puhukoon puolestaan....
Siruttaja tulee sunnuntaina ja pentujen nimet alkavat olla valmiit.
Armas on Raasillan Adamas
Torsti on Raasillan Arcus
Urho onRaasillan Accurro (kutsumanimi on Rafael,lyhyesti Rafu)
Armi on Raasillan Alacer
Aamu on Raasillan Anima
Anelma on Raasillan Alea
Anso on Raasillan Aurum (kutsumanimi on ilmeisesti Sissi)

Latinankielensanakirjat esiin...

Kokonaista 1 kuukausi

Tänään Urho täytti kuukauden ja ensi yönä muutkin voivat viettää juhlapäivää.
Uusia taitoja karttuu päivittäin, aikamoista hulinaa valveillaolo.
Leikkitappeluissa on jo kova taustaääni, lähinnä kylläkin muistuttaa kissojen naukunaa!
Hampaita alkaa olla joj okaisella ja niitä testaillaan kaverin häntään, tassuun, korvaan, minne vaan.
Puntarilla oli hyvät lukemat : 1300g -1650 g,pienin on Armi ja suurin, yllätys yllätys, Armas-pulla!
Ulkona käydään päivittäin, saako Honka hyvän vahvistuksen Urhosta?

Myös aikamoisia sydänten murskaajia; osaavat kiivetä syliin ja nuolaista pienellä kielellä ; koko perhe on aivan myyty näille termiiteille!Kuvassa Armas mielipuuhassa ketun kanssa, Anso ja Torsti keskustelemassa , Urho treenaamassa ja blondit päiväunilla!

Ensimmäinen kerta ulkona...

Tänään pennut pääsivät ulos, ensimmäisen kerran elämässään!Tytöt kiljuivat naisellisesti niinkuin arvata saattaa pari ensimmästä minuuttia, mutta pojat lähtivät heti maailmanmiesten elein tutkimaan uutta maailmaa!
Onneksi eväät olivat mukana, mamma tarjosi pienet piknik-juomat !
Muutenkin pentujen elämä on muuttunut "pienen koiran elämäksi" , ne saavat maistella pöperöitä useamman kertaa päivästä.Jauheliha-nappulamössö maistuu kaikille ja samalla yösyöpöttely on vähentynyt, mikä ilolla on otettu vastaan huolintapuolella.

Mutta kuvat puhukoon puolestaan...