Hämmennystä ja hieman huolta, mitäs nyt?Osaako kasvattaja hoitaa ja miten Roppa, tuore äiti-koira..
Nyt, kahdeksan viikon kuluttua hieman hymyilyttää se huoli.
Roppa hoiti upeasti pentueen ja kasvattajakin selvisi.Yksin ei tarvinnut kulkea, neuvoja ja apua sai muilta kasvattajilta ja länderi-ystäviltä.Pennuille löytyi upeat kodit ja perheet.
Monta upeaa kokemusta on takana, tänään viimeinen osa tähän tarinan alkuosaan:Wilma ja Rafael pääsivät omiin koteihinsa.Sissi jäi meidän iloksi, onneksi..Eihän koti ole mitään ilman länderipennun tuoksua (ja teräviä hampaita,pieniä lammikoita...)
Lämmin kiitos Teille kaikille! Anun äidille erityiskiitos todella mieleisistä sukista, ovat todella tarpeen! Niitä Sissi ei saa syödä!
Rafaelia kovasti kutitti uusi panta "Tarvitaanko tämmöisiä?"
Jassun hellä ote pienestä suuresta miehestä
Anun sylissä on turvallista lähteä maailmalle.
Kiitos kovasti kaikesta tähänastisesta saamastani avusta ja tuesta teille. Se on ollut rohkaisevaa. Wilma nukkuu onneksi nyt tyytyväisenä omassa pedissään ja minulla on oikein hyvä tunne tästä kaikesta :)
VastaaPoista