sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Pihkan ensimmäinen näyttely

Annetaanpa Pihkan kertoa:

Huomasin jo perjantaina,että jotain aika jännittävää ja uutta oli ilmassa.Ensinnäkin "kummitäti" Hannele nyppi minua erityisen uutterasti,vaikka mielestäni minun karvani olivat aivan hyvän pituisia.No,eipä se paljon minua haitannut,sainpa taas rapsutuksiakin.Sitten Kaisa kuljetteli kaikkea kummallista autoon edestakaisin,välillä unohti avaimenkin sisälle.Sekään ei minua haitannut.Mutta lauantai-aamuna piti herätä jo ennen kuin oli aurinko noussut ja aamu-ulkoilu ja aamupala olivat aivan liian aikaisin.Se haittasi.Kaisakin oli aika uninen.Sitten menimme autoon ja lähdimme jonnekin.
Hetken ajamisen jälkeen pysähdyimme ja  kasvattajani tuli autoon.Se oli mukavaa.Kasvattajani istui minun vieressäni ja sain kertoa monta juttua ja antaa monta länderi-pusua ennenkuin pysähdyimme taas:Kummitäti tuli myöskin kyytiin.Kohta saavuimmekin perille,mikä oli iso kenttä.Kentän reunuksille oli kokoontunut paljon ihmisiä ja mikä erikoista,siellä oli myös paljon erinäköisiä koiria.Sitten aivan yhtäkkiä Kaisa ja Hannele-kummitäti häipyivät,mutta se ei kasvattajaani häirinnyt ,vaan lähdimme kahdestaan kävelemään.Välillä harjoittelimme taas sitä seisomista ja kauniisti kävelemistä,mutta minua alkoi kovasti huolestuttaa.Kaisaa ja Hannelea ei näkynyt,vaikka niiden haju tuli kahvilasta.Yritin kertoa siitä kasvattajalle Kaikki ne oudot koira olivat ihan  kilttejä ,jotkut vain olivat super-suuria ja haukkuivat tosi kovalla äänellä.Sitten oli tosi pieniä ja nekin haukkuivat.Eivät tosin kaikki
Sitten huomasin tuttuja:Jalo ja Akokin olivat tulleet sinne.Ne ovat minun isoveljiäni.Yksi melkein sukulainen Jyrä,tosin kovin erinäköinen, oli mukava.Sitten vain odotimme siinä kentän laidalla.
Ne hieman erinäköiset sukulaisetkin menivät ensin sinne kentälle..Niitä ei yhtään jännittänyt ja ne hyppivät välillä.Tuomariakin nauratti .Sitten Jalo ja Ako menivät.Ne kävelivät tosi kauniisti eivätkä ollenkaan ärisseet toisilleen..Kasvattajani oli kovin iloinen,kun velipojat esiintyivät hienosti.

                                                  Jalo ja Johanna


                                                Ako ja Jenni


                                Tässä minä olen pöydällä
                                               

Sitten oli minun vuoroni.Minua jännitti kovasti,varsinkin se pöydällä kopelointi.Se tuomari tutki kyllä ihan nätisti,Pidin häntääni ihan kiinni takapuolessani ja tuomari kirjoitti:"Matalalle kiinnittynyt häntä".
Sitten lähdimme kävelemään.Minua jännitti.Välillä esitin toisenlaista kävelyä,peitsausta.Tuomari kirjoitti:"Liikkeessä köyristää lannetta"No toki kun minua jännitti.
Se tuomari kyllä piti minusta,vaikka en pitänyt siitä.Se kirjoitti vielä:"Hyvä tyyppi.Kaunis pää silmät ja korvat,myös ilme .Sopiva rintakehän vahvuus.Tasapainoiset kulmaukset."
Ehkä se olikin ihan kiva tyyppi se tuomari.Se sanoi,että olen erinomainen.Kasvattaja oli tosi tyytyväinen

Sitten tuli se kiva osuus,sain leikkiä Nopsan kanssa.Sen jälkeen leikin Jalon ja Akon kanssa.





Ako kuiskasi,että se olisi paljon mielummin leikkinyt minun kanssani kuin ollut siellä kävelemässä !



Tuomari oli tykännyt Jalosta niin paljon,että se antoi hienon rusetin Jalolle

Ako sai myös erinomaisen maininnan



Ne hauskanväriset sukulaiset saivat leluja palkinnoksi.


Sitten Kaisa ja Hannele löysivät meidät ja siitä minä olin tosi iloinen.Annoin monta pusua Kaisalle

perjantai 20. syyskuuta 2013

Vihdoin sieniä

Sateet saapuivat,mutta mukavasta lämmöstä vielä olemme saaneet nauttia.Sateet nostattivat piilossa olevat kanttarellit ja mustia torvisieniäkin alkoi löytyä.puhumattakaan suppiksista,loppusyksyn sieniaarteista.


Eilen metsälenkillä yksi jänö sai kovaa kyytiä Ropan ja Sissin törmätessä siihen.Jänis ensimmäisenä ja Roppa ja Sissi aivan kintereillä.Hetken päästä jänis harhautti hölmöt seurakoirat kintereiltään tekemällä U-käännöksen.Kiira löntysteli takanani,niinkuin yleensä aina.Jäniksen harhautus osui suoraan Kiiran eteen ja voitte arvata Kiiran hölmistyneen ilmeen.Kiirahan ei välitä muista eläimistä kuin ketuista,joita se on joskus ajanut takaa pitkänkin matkaa.Jänis selvisi,mutta Kiira tuli hyvin loukkaantuneen näköisenä luokseni.Hetken päästä Roppa ja Sissi palasivat takaisin kysyvän näköisenä:Minneköhän se jänö loikki?

Viikonlopulla kävimme seuraamassa  lintujen syysmuuttoa Hangon etelä-kärjessä.Komeaa katseltavaa siellä olikin suurten petolintujen lentäessä isoissa parvissa.Mehiläishaukkoja,hiirihaukkoja ja varpushaukkoja.

                                                                             
Meren ja kallion kauneutta









Ja koirat pääsivät perinteiselle lenkille Meren rantaan.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Syksyn värejä ja satoa

Syyskuu on hellinyt vielä lämmöllä,mutta kuivuus kuivattanut metsää ja sienisaaliit odotuttavat.Yöpakkasia odotellessa kukat jatkavat kasvamista ja ulko-oven reunuskukat uhkaavat valloittaa koko etuseinän
Keväällä ostin kaksi pientä könnöskasvia, 4.00 euroa kappale,ja upeat kasvit sainkin.Toisen nimi oli Keijunmekko ja toista nimea en muista.Se nimetön lähti hienosti veden voimalla kasvamaan ja viikko sitten löysin kukasta nuppuja.Alkuviikolla ne aukesivat ,kauniit violetit töttöröt.





Myös kukka-altaan lumme aukaisi uuden kukan.Suuri sammakkokin näyttäytyi ,mutta kovin nopeasti se sukelsi turvaan askelia kuullessaan.Ei olisi ehtinyt Riina-serkku sitä suutelemaan niinkuin muutama vuosi sitten.Silloin pettymyt oli suuri,kun siitä ei prinssiä tullutkaan!



Kokeilimme perhosbaarilla perhosten houkuttelemista .Tyhjään viilipurkkiin hieman (vanhaa)banaania,nesteeksi punaviinietikkaa ja punaviiniä ja kippo roikkumaan piha-tammeen
Upea Amiraali-perhonen lensi hetken päästä imemään makeaa ,hyväntuoksuista nestettä


Kompostin reunalla kesäkurpitsat ovat hyvin viihtyneet.Jos niitä muistaa kastella!Yleensä olen ottanut ne aika pieninä,silloin maku on todella hyvä.Nyt yksi oli päässyt  kasvamaan hieman isoksi tavallisen kurpitsan takana


Se painoi 2.2kg!Miian neuvoi laittamaan siitä kasviskeittopohjaa pakkaseen ja aika monta keittopohjaa siitä tulikin!

Lopuksi Sissin terveiset.Juoksujen huuma alkaa olla takanapäin Sissin kohdalta,Roppa alkaa lopetella ja Syke vasta aloitti.Onneksi Kiira ei seuraa jengiä ja kahden viikon kuluttua elämä rauhoittuu


perjantai 6. syyskuuta 2013

A-ryhmän terveisiä

Lupasin pari päivää sitten,että laitan tuoreempia kuvia A-ryhmäläisistä .Vielän odottelen Wilmalta,Murulta,Ninniltä ja Rafaelilta...

Tässä Raasillan Adamas,Otto


Otto asustelee Leppävaaran kupeessa .Komea poika!


Sitten Ruffe,Raasillan Arcus.Ruffe vie Maraa ja Lilliä agikentille ja vauhtia riittää.Ruffe pääsi jo kisaamaan SM-karsinnoissakin!Tänä syksynä odottelemme myös muita mielenkiintoisia uutisia.Miten käy ?



Kuvat on ottanut Sirpa Saari

Sitten joukon kuopus,Raasillan Aurum,Sissi.
Sissi on lauman nuorin,jolla huumoria ja vauhtia riittää.Sen mielipuuhaa on etsiä oravan-hajuja metsälenkillä.
Arki-tottis on Sissin mielestä tosi mukavaa,varsinkin kun tutut kaverit ovat paikalla.Ja Marjaana-ope,jota aina aluksi halataan ja pusutellaan!



Sissi lähettää kaikille sisaruksille kovasti terveisiä!

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

ONNEA,ONNEA,ONNEA,3 nakin verran ainakin!

Kolme vuotta sitten oli kaunis syyspäivä.
.Illalla 3.9 oli Ropan synnytys alkanut ja vieläkin voin muistaa sen onnen (ja helpotuksen) tunteen,jota tunsin katsoessani 7 suloista koiranpentua  !


Kipa oli auttamassa ja se oli tarpeen.  Yön pitkinä tunteina sain minäkin opetella koiranpentujen syntymän avustamista.Vielä kerran lämmin kiitos Sinulle Kipa!Siinä ne nyt olivat,väsyneen Ropan vierellä.Koskaan en ollut nähnyt mitään niin kaunista!Sissi,Ninni,Otto,Wilma,Muru,Ruffe ja Rafael.


Sissi jäi meille,ja  muut saivat hyvät kodit.
Tänään on aika onnitella teitä kaikkia:Tosi hienoja koiratyttöjä ja -poikia teistä on kasvanut.
Laitan myöhemmin tällä viikolla uudemmat kuvat.
Tässä Sissin onnittelukakku:


Ja kakku muutaman hetken kuluttua


Super-Rapsutukset kasvattajalta ja Kepolta,toki Roppa-mammalta!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Pihkan kesää saaressa

Pihka lähetti(tai oikeastaan Kaisa)ihania kesäkuvia Saaresta.En yhtään ihmettele Kaisan ja Pihkan intoa päästä Saareen.Melkein voi haistaa merituulen.










Pihkalla oli juoksu alkamassa ja Huugoa,melkein isoveljeä,yritettiin hurmata kaikin tavoin.Huugosta tilanne oli hieman kiusallinen.Lopuksi Kaisa vei Pihkan päikkäreille ja niin Huugo sai levätä!